Johtaminen on jatkuvaa päätöksentekoa.
Joka päivä tehdään valintoja, jotka vaikuttavat henkilöstöön, asiakkaisiin, investointeihin ja yrityksen tulevaisuuteen. Siksi johtajan tärkein voimavara ei ole kalenteri eikä sähköposti – vaan toimintakyky.
Silti juuri siitä tingitään ensimmäisenä.
Liian moni johtaja pitää lyhyitä yöunia kiireen merkkinä tai jopa onnistumisen mittarina. Todellisuudessa riittämätön palautuminen heikentää vähitellen keskittymistä, harkintakykyä ja kykyä nähdä kokonaisuuksia.
Kyse ei ole pelkästään siitä, että olo tuntuu väsyneeltä.
Kyse on siitä, miten hyvin aivot pystyvät tekemään vaativaa ajattelutyötä.
Palautuminen näkyy myös työpäivässä
Olen analysoinut Firstbeat-hyvinvointianalyysejä vuosien ajan, ja yksi ilmiö toistuu yhä uudelleen erityisesti esihenkilöillä ja johtajilla.
Päivä on täynnä palavereita, päätöksiä ja keskeytyksiä. Työtahti pysyy korkeana vielä iltaan asti, eikä elimistö ehdi rauhoittua ennen nukkumaanmenoa.
Seurauksena yö palauttaa vain osan päivän kuormituksesta.
Kun tämä toistuu viikosta toiseen, kuormitus alkaa kasautua.
Moni ei huomaa muutosta itse, koska siihen tottuu vähitellen.
Mitä riittämätön palautuminen voi aiheuttaa?
Yksittäinen huonosti nukuttu yö ei yleensä ratkaise mitään.
Sen sijaan pitkään jatkuva palautumisvaje voi näkyä esimerkiksi:
päätöksenteon hidastumisena
keskittymiskyvyn heikkenemisenä
lisääntyvinä virheinä
vaikeutena hahmottaa kokonaisuuksia
kärsimättömyytenä ja lyhyempänä pinnana
heikompana kykynä palautua myös seuraavista työpäivistä.
Juuri nämä ovat asioita, joita johtajan työssä tarvitaan joka päivä.
Miksi tällä on merkitystä liiketoiminnalle?
Hyvinvoiva johtaja ei hyödytä pelkästään itseään.
Johtajan toimintakyky heijastuu koko organisaatioon.
Kun päätöksenteko on selkeää, henkilöstö saa johdonmukaisempaa ohjausta. Kun johtaja jaksaa kuunnella, henkilöstö kokee tulevansa paremmin kohdatuksi. Kun palautumiselle annetaan arvoa myös johtoryhmässä, sama kulttuuri leviää usein koko organisaatioon.
Toisaalta pitkittynyt kuormitus voi lisätä virheitä, kasvattaa sairauspoissaolojen riskiä ja heikentää työyhteisön ilmapiiriä.
Näillä asioilla on myös taloudellinen vaikutus, vaikka niitä ei aina huomata heti.
Mitä Firstbeat-hyvinvointianalyysi kertoo?
Firstbeat ei arvioi johtamistaitoja eikä päätöksenteon laatua.
Sen sijaan se kertoo, miten elimistö reagoi arjen kuormitukseen ja kuinka hyvin palautuminen toteutuu.
Hyvinvointianalyysissä nähdään esimerkiksi:
kuinka suuri osa päivästä kuluu fysiologisessa stressitilassa
tapahtuuko palautumista työpäivän aikana
palautuuko elimistö riittävästi yön aikana
miten liikunta kuormittaa tai tukee kokonaisuutta.
Usein juuri nämä havainnot avaavat silmät.
Moni johtaja yllättyy huomatessaan, ettei ongelmana ole työn määrä vaan se, ettei elimistö ehdi palautua työn välissä eikä sen jälkeen.
Pienet muutokset voivat tuoda suuren hyödyn
Hyvinvointia ei yleensä rakenneta yhdellä suurella muutoksella.
Usein merkittävin vaikutus syntyy pienistä arjen valinnoista:
riittävästä yöunesta
työpäivän tauottamisesta
palauttavista hetkistä kiireen keskellä
säännöllisestä liikunnasta
työn ja vapaa-ajan selkeämmästä erottamisesta.
Kun palautuminen paranee, moni huomaa myös ajattelun selkeytyvän. Päätöksiä ei tarvitse tehdä kiireessä, ja haastavatkin tilanteet tuntuvat paremmin hallittavilta.
Johtoryhmän hyvinvointi on strateginen kysymys
Yrityksen tärkeimmät päätökset tehdään usein johtoryhmässä.
Siksi kannattaa kysyä myös tämä:
Missä kunnossa ovat niiden ihmisten voimavarat, jotka tekevät yrityksen tärkeimmät päätökset?
Hyvinvointia ei kannata nähdä kuluna.
Se on investointi organisaation toimintakykyyn, päätöksenteon laatuun ja pitkän aikavälin menestykseen.
Ensimmäinen askel on yksinkertainen: selvitä nykytilanne.
Kun tiedät, miten johtoryhmäsi palautuu, tiedät myös, mistä kehittäminen kannattaa aloittaa.