Loman ja vapaa-ajan vaikutus hyvinvointiin.
Meidän yhteiskunta on rakennettu lähtökohtaisesti työ edellä ja tavallaan näin sen kuuluu olla, jos meinataan puhua hyvinvointiyhteiskunnasta.
Mitä jos kuitenkin ajattelisimmekin minä tai erityisesti minun hyvinvointini edellä?
Olisiko yksilön hyvinvointi kenties myös yhteiskunnan ja työnantajan etu?
”Loman tarkoitus on palauttaa työntekijän voimavarat. Lomaan liittyy pääsääntöisesti terveyshyötyjä, mutta myös mahdollisia haittoja.”
Itseäni suunnattomasti häiritsee yhteiskunnallinen asenne ja keskustelu lomaan ja ihmisen vapaa-aikaan liittyen. Yllä olevassa lääkärilehden otsikossa kerrotaan ja korostetaan jo, kuinka ihmiset ovat työtä varten. Haluisin kääntää tämän ajattelun toisin päin, työ tarvitsee tekijöitä ja ihmisten elämä on muualla kuin työpaikoilla. -Janne Vanhala
Kilpailemme elämässä vapaa-ajasta ja taloudellisesta turvasta. Ongelmana on vain se, että nämä ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa yhteiskunnassamme.
Kun teemme töitä taloudellinen turva on ainakin teoriassa olemassa, mutta se voi myös olla esteenä elämän muiden unelmien täyttymiselle, joko taloudellisesti tai vapaa-aikamme suhteen. Ideaali tilannehan olisi se, että voisit toteuttaa unelmiasi rintarinnan työn ja vapaa-ajan kanssa.
Mitä sinä tekisit, jos taloudellinen tilanne ei vaatisi nykyisen työn tekemistä?
Uskon että suurin osa ei lopettaisi työn tekemistä, mutta työpaikka tai ainakin se miten työhön suhtautuisimme muuttuisi. Tämän johdosta lopetetaan puhumien työstä ja sen merkityksellisyydestä ja aletaan puhumaan ennemmin, mikä on ihmisille ylipäätään elämässä merkityksellistä. Vai onko tämä asia vielä niin Tabu, että omista unelmia ei saa ääneen kertoa?
Onko tämä mahdollista sitten kaikille? Itse uskon että jossain määrin kyllä, mutta uskallammeko kulkea omia unelmiamme kohden. Ja tietenkin ymmärrän, että kaikissa töissä / perhetilanteissa ei ole mahdollista lähteä esim. etätöihin Balille. Oleellista kuitenkin tulisi olla hyvinvoinnin näkökulmasta, että et hautaa unelmiasi jonkun toisen unelmien vuoksi.
Lomakausi suomessakin lähestyy pikkuhiljaa. Onko loma sinulle rentouttava ja palauttava vai luoko se stressiä?
Vinkit hyvinvoivaan lomaa
Älä ahda lomaa täyteen tekemistä.
Nuku ja lepää riittävästi
Syö terveellisesti ja nauti kohtuudella alkoholia (tutkimusten mukaan alkoholin käyttö lisääntyy lomalla)
Tämä voi olla tälle kesälle jo myöhästä, mutta säästä vuoden aikana ylimääräinen lomakassa. Näin lomalta paluu ei tuota myöskään taloudellista stressiä. Tiedät mitä voit lomalla kuluttaa ilman loman jälkeistä ahdistusta laskuista
Älä lomaile velaksi.
Jos mahdollista niin jaottele lomaa useampaan pätkään.
Työntekijän lomat on työssä jaksamisen ja motivaation säilyttämiseksi oleellisessa asemassa, kun tarkastellaan työhyvinvointia. Yrityksen vetovoimaisuuden on katsottu linkittyvän tähän myös rekrytoinneissa.
Uuden työntekijän lomaoikeus ja siihen rinnastettavat seikat. Saako alle vuoden työssä oleva henkilö lomailla ja jos saa niin tarjoaako työllistävä yritys palkallista lomaa tällöin.
Miten paljon työntekijä voi ja saa vaikuttaa lomansa ajankohtaan
Tarjoaako yritys erilaisia kannustimia lomaoikeuteen, pituuteen tai jopa taloudelliseen puoleen
Millaisia tapoja teidän yrityksissä on olemassa?
Tutkimuksissa on tuotu esille, että vähintään kahden viikon yhtämittainen loma palauttaa työstä kunnolla. Viime aikoina on toki myös puhuttu paljon, niin sanotun vuosikello ajattelusta myös lomien suhteen. Esim. 1vk lomaa per kvartaali. Tästä tosin on vielä vähän tutkittua näyttöä olemassa, mutta itse uskon siihen, että jos seuraava loma on 3kk päästä versus 11kk päästä, niin tuo 3kk on ihmiselle helpompi käsiteltävä ja näin myös luo motivaatiota lomaa edeltävälle ajalle.
Ihmisillä on myös yksilöllisiä eroja, joita tulisi kuunnella ja tiedostaa. Toiselle pidennetty viikonloppua auttaa jaksamaan ja toinen tarvitsee vuorostaan 1kk loman Thaimaan auringon alla. toisaalta myös perheiden sisällä on yhteen sovitettavia asioita, kun mietitään lomista. Puolison työ ja mahdolliset lomat tai lasten loma-ajat koulusta.
”Työntekijän terveydelle on edullista, että hän ehtii palautua aiemmasta kuormituksesta ennen seuraavaa työrupeamaa. Mahdollinen epäsuhta työssä ponnistelun ja palautumisen välillä voi muodostua terveysriskiksi, jos epäsuhta on voimakas tai jatkuu pitkään. Tämän lisäksi riittämättömästi palautuneen työntekijän voimavarat vastata työn vaatimuksiin ja kohdata uusia haasteita ovat tavanomaista heikommat”
(Duodecim-lehti KIRSI AHOLA, PsT, dosentti)
Psykologinen palautuminen
On tutkittu, että jotta voimme palautua kuormituksesta se tarvitsee seuraavia neljää osa-aluetta. Huomioitavaa on myös se, että pelkkä paikallaan ole ei riitä palauttamaan. Ihminen tarvitsee aina jossakin määrin tekemistä psykologisen palautumisen eteen. Tärkeätä on kuitenkin, että tekeminen ei ole työhön rinnastettavaa ja sinulla pysyy kontrolli tekemiseen.
· Irrottautuminen
· Rentoutuminen
· Taitojen hallinta
· Tekemisen kontrolli vapaa-ajalla
Kuvan lähde: Lääkärilehti
Mikäli haluat keskustella lisää organisaation kehittämisestä hyvinvoinnin keinoin, tai yksilön tukemisesta kohti hänelle merkityksellisiä asioita elämässä, niin keskustellaan lisää.
Työhyvinvoinnin kehittäjä / valmentaja
Hyvinvoiva Ihminen 2.0
Janne Vanhala
www.jannvanhala.fi
040 5320628